Takaisin

Huvittelun havinaa jo yli 50 vuotta

Tampereen hauskimman niemen lyhyt historia.

Osta lippusi tästä

Katso kaikki liput & rannekkeet

Tampereen Särkänniemi Oy on vuonna 1966 perustettu Tampereen kaupungin omistama matkailuyhtiö. Särkänniemestä on vuosien myötä muodostunut Suomen suurin ja monipuolisin vapaa-ajankeskus.

Vuonna 2020 Särkänniemen kokonaisuuden muodostavat huvipuisto, Akvaario, Planetaario, Näsinneulan näkötorni ja Koiramäen eläinpuisto. Särkänniemestä löytyy myös useita kioskeja ja ravintoloita, joista maineikkain on ympäri vuoden palveleva Ravintola Näsinneula.

Mutta mistä kaikki oikein sai alkunsa? Milloin ja miksi Tampereelle päätettiin perustaa huvipuisto? Mitä kaikkea Särkänniemen historiaan mahtuu? Tällä sivulla voit tutustua Tampereen hauskimman niemen tarinaan.

Särkänniemi ennen alueen rakentamista.

1960-luku:

Tampereelle puuhataan huvipuistoa

Elokuussa 1959 Linnanmäen toimintaa pyörittävä Lasten Päivän Säätiö ehdotti Tampereen kaupunginhallitukselle yhteistyötä uuden huvipuiston avaamiseksi Helsingin ulkopuolelle. Tampereen sijaintia ja monipuolisia liikenneyhteyksiä pidettiin huvipuiston kannalta hyvinä.

Tampereen kaupunginhallitus perusti syyskuussa 1959 toimikunnan tutkimaan huvipuiston perustamista kaupunkiin. Toimikunnan jäsenet tutustuivat Linnanmäen lisäksi pohjoismaisiin huvipuistoihin esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Göteborgissa. Uuden huvipuiston sijainti Tampereella oli kuitenkin vielä päättämättä.

Toimikunnan suosikki oli Ratinan niemi kaupungin keskustassa. Myös Pyynikkiä ja Kaupin urheilupuistoa harkittiin. Särkänniemen heikkoutena pidettiin sen syrjäistä sijaintia ja Näsijärven kylmiä pohjoistuulia. Huvipuistosuunnitelmat jäivät kuitenkin odottamaan parempaa hetkeä.

Akvaario ja Planetaario Särkänniemeen

Samoihin aikoihin Tampereelle suunniteltiin muutamaa muuta suurta yleisökohdetta, kuten eläintarhaa, akvaariota ja planetaariota. Ratkaiseva käänne tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1965, kun kaupunkiin alettiin kaavailla pyörivää näkötornia. Tulevan näkötornin ihanteellinen sijainti Särkänniemen Kortelahden kalliolla ratkaisi lopulta myös muiden matkailukohteiden tulevaisuuden, kun kohteet päätettiin yhdistää.

Tammikuussa 1966 tehtiin Tampereen kaupunginvaltuustossa historiallinen päätös, joka johti nykyisen Tampereen Särkänniemi Oy:n ja huvipuiston syntymiseen. Akvaario-Planetaarion räjäytystyöt Särkänniemen alueella aloitettiin syksyllä 1967, ja harjannostajaisia juhlitiin seuraavan vuoden kesäkuussa.

Planetaarion tutun kupolikaton muodon jo selvästi erottuessa rakennus sai tamperelaisilta leikkisän lempinimen ”Särkän moskeija”.

Akvaario-Planetaarion avajaisia juhlitiiin huhtikuussa 1969 suurin avajaismenoin. Akvaarion eksoottiset kalalajit ja Saksasta lahjoituksena saatu hylje herättivät ihastusta katselijoissa. Myös Planetaario ja sen aikansa uusinta teknistä osaamista edustanut japanilainen laitteisto osoittautuivat yleisömenestykseksi.

Akvaarion asukkaat herättivät vierailijoissa ihastusta heti alkupäivistä saakka.

1970-luku:

Lasten Eläintarha ja Näsinneula nousevat

Vielä 1960-luvulla Särkänniemen kokonaiskäyttösuunnitelmassa ehdotettiin suuren ja monipuolisen eläintarhakokonaisuuden perustamista niemelle. Apinat, jääkarhut ja delfiinit jäivät suunnitelman tasolle, sillä useimmat uuden eläintarhaehdotuksen osa-alueista olivat liian kalliita ja vaikeita toteuttaa.

Maatilamainen Lasten Eläintarha possuineen, poneineen ja koiranpentuineen toteutui kuitenkin kesällä 1970. Eläinten silittämisen ja hoidon lisäksi lapsille oli tarjolla myös liukumäkiä, kolikoilla toimivia laitteita ja karuselli. Lasten Eläintarhan suosio ylitti kaikki odotukset ja aukioloaikaa jatkettiin pitkälle syyskuuhun.

Myös Näsinneulan näkötornin liukuvalu aloitettiin kesällä 1970. Kesäiset sääolosuhteet olivat suosiolliset, ja työ onnistui kuin onnistuikin suunnitellussa 33 päivässä. Torni nousi siis häikäisevät neljä metriä vuorokaudessa!

Töitä paiskittiin kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri. Työ oli rakentajille vaativaa ja olosuhteet poikkeukselliset, mutta vakavilta vahingoilta vältyttiin.

Näsinneula on arkkitehti Pekka Ilveskosken käsialaa. Näkötornin hissit tilattiin Tampereella toimineelta Valmetin lentokonetehtaalta. Hissit kuljettivat jopa 800 henkilöä tunnissa ja ne olivat aikanaan Pohjoismaiden nopeimmat.

Näsinneulan harjakaisia juhlittiin lokakuussa 1970 ja jo tammikuussa 1971 päästiin tekemään koepyörityksiä. Tornin avajaisia vietettiin saman vuoden vappuna. Tampere oli saanut sen ikonisimman maamerkin.

Huvipuisto Särkänniemeen

Akvaario-Planetaarion menestys 1960-luvun lopulla oli osoittanut, että ihmiset löytäisivät kyllä tiensä Särkänniemeen, jota vielä vuosikymmenen alussa oli pidetty huvipuistolle liian syrjäisenä lokaationa. Nyt oli huvipuiston vuoro.

Huvipuistoalueen käyttösuunnitelma annettiin Näsinneulan suunnittelusta tutun Pekka Ilveskosken arkkitehtitoimiston tehtäväksi. Ensimmäisiä alueelle tulevia rakennuksia olivat mm. Peilitalo, Vekkula, pääportti ja erilaiset huoltorakennukset. Huvipuiston rakennuttajana toimi Tampereen Särkänniemi Oy, mutta osa laitteista vuokrattiin Lasten Päivän Säätiöltä.

Huvipuiston rakentamisessa pidettiin kiirettä. Maaliskuussa 1975 juhlittiin harjannostajaisia, ja puisto avattiin saman vuoden vappuaattona. Ensimmäiset omat huvilaitteet Särkänniemi hankki jo vuonna 1974. Esimerkiksi Saksasta ostettu Troika ehti olla ensin vuoden lainassa Linnanmäellä, kunnes laite palasi Särkänniemen avajaisiin Tampereelle. Troikasta tuli nopeasti uuden huvipuiston suosituin laite, ja mikä parasta, laitteen kyytiin pääsee yhä edelleen!

Näin vappua juhlittiin Särkänniemessä vuonna 1976.

Ensimmäisen kesän kävijämäärät olivat niin positiiviset, että huvipuiston laajentamista alettiin suunnitella saman tien. 1970-luvun lopulla huvipuistoalueelle hankittiin uusia laitteita, esimerkiksi Hoijakka-karuselli (1976), Round Up (1977) ja Taikajoki (1979). Myös Lasten Eläintarha ja Akvaario saivat uusia asukkaita, ja Planetaarion ohjelmaa uudistettiin vuosittain.

Vuosikymmenen lopussa ei enää puhuttu pikku-Linnanmäestä, sillä Särkänniemi oli nyt omilla jaloillaan seisova viiden kohteen kokonaisuus.

1980-luku:

”Huvipuisto ilman vuoristorataa ei ole huvipuisto”

1980-luvulle kurvailtaessa huvipuiston uusista laitehankinnoista huolimatta yksi puuttui yhä: vuoristorata! Kesällä 1980 oli vihdoin radan vuoro, kun Saksasta hankittiin uutuuslaite Jet Star. Vuoristoradan pituus oli huikeat 540 metriä, ja radan korkein kohta kipusi 13,5 metrin korkeuteen.

Seuraavana kesänä hankittiin myös Kantti x Kantti, puhekielessä ”vanhat autot”, joka on käytössä edelleen. Uudet laitteet osoittautuivat suurmenestyksiksi, ja huvipuiston kävijämäärät jatkoivat kasvuaan.

Upea ilmakuva vuodelta 1998 näyttää, kuinka paljon huvilaitealue ja niemennokka ovat muuttuneet vain muutamassa vuosikymmenessä. Vasemmalla komeilee kesäksi 1980 Saksasta hankittu Jet Star -vuoristorata, joka kuului Särkänniemen huvilaitevalikoimaan aina vuoteen 2012 asti. Kuvan alareunan Sky Flyerista (1988–2004) on monella 80- ja 90-luvun lapsella lämpimiä, joskin jännityksensekaisia muistoja. Amerikkalaisesta jalkapallosta teemoituksensa saanut Superbowl kieputti Särkänniemessä vuosina 1997–1999.

Seuraava suuri laitehanke oli vesivuoristorata, jonka rakentaminen aloitettiin 1981. Nimikilpailusta nimensä saanut Tukkijoki avattiin kesäksi 1982. Vaikka tukit oli hankittu Ranskasta, oli laite muilta osin tamperelaisten rakentajien taidonnäyte. Tukkijoen 440 metrin pituinen rata mukailee Särkänniemen maastonmuotoja, ja vettä Tukkijoessa virtaa noin 270 000 litraa.

Tukkijoki on vuodesta toiseen yksi Särkänniemen suosituimmista laitteista, joka tarjoaa ihanan virkistyksen kuuman kesäpäivän keskelle.

Jet Star -vuoristorata kiihdytti Särkänniemen kävijöitä yli kolme vuosikymmentä. Tukkijokea pääsee laskemaan yhä tänäkin päivänä.

Vuosikymmenen loppupuolella hankittiin vielä Englannista Korkkiruuvi-vuoristorata. Rata saatiin käyttöön vapuksi 1987. Vuoristoradalla oli pituutta 350 metriä, ja radan erikoisuutena ilahduttivat ja pelottivat hurjat kierteet, joissa matkattiin pää alaspäin, ensimmäistä kertaa Suomessa!

Myös Viikinkilaiva (1988) ja kaikkien keinukarusellien äiti, Wave Swinger (1989), joka tunnettiin myöhemmin tuttavallisemmin Ilmaveivinä, toimivat uusina vetonauloina huvipuistolle. Viikinkilaiva keinuttaa matkalaisia yhä edelleen, mutta Korkkiruuvi poistui Särkänniemestä vuonna 2009 ja Ilmaveivi uutuustapahtuma Karmivan karnevaalin jälkeen lokakuussa 2017.

Korkkiruuvi-vuoristoradan mutkat näkyvät hyvin tässä vuonna 1998 napatussa ilmakuvassa.

Delfinaario sittenkin Särkänniemeen

Vaikka huvipuiston puoli oli 1980-luvulle tultaessa suositumpi kuin koskaan, suunnattiin Särkänniemessä ajatukset myös tieteellisen ja opetuksellisen tarjonnan kehittämiseen. Delfinaario oli ollut osa Särkänniemen kokonaissuunnitelmaa jo 1960-luvun lopussa, mutta hankkeen rahoitus saatiin järjestymään vasta 198o-luvun alussa.

Arkkitehdiksi palkattiin jälleen Pekka Ilveskoski, ja Delfinaarion rakentaminen alkoi toukokuussa 1984. Maaliskuussa 1985 Meksikonlahdelta pyydetyt viisi delfiiniä, Veera, Näsi, Delfi, Joona ja Niki, sukelsivat ensimmäisen kerran uuteen kotialtaaseensa, jonka mittava laajennus valmistui 2007.

Delfiinien tulo Tampereelle herätti alusta asti eläinsuojeluyhdistysten taholta vastustusta. Kuuma keskustelu lehtien mielipidepalstoilla ja erilaiset mielenosoitukset Delfinaarion edessä ehtivät tulla vuosien mittaan tamperelaisille tutuiksi. Toisaalta myös positiivinen mediakohu delfiinien ympärillä oli valtaisaa. Särkänniemen Delfinaario oli avoinna yleisölle vuoteen 2015 saakka. Seuraavana vuonna delfiinit siirrettiin Kreikkaan Attika Parkiin.

Särkänniemen Delfinaario oli avoinna yleisölle vuosina 1985–2015.

1990-luku:

Keinuntaa Koskiseikkailun kuohuissa

Myös 1990-luvulla Särkänniemeen tehtiin taantumasta huolimatta laitehankintoja, kuten Hurricane-kieputin vuonna 1991 ja hevoskaruselliklassikko Karamelli-karuselli kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1996 aukesi Järvikaruselli, joka tunnettiin aiemmin nimellä Huvimaja.

1990-luvun alkupuolella Särkänniemen yläalueelle alettiin suunnitella koskenlaskurataa. Suuri ja mittavia louhinta- ja rakennustöitä vaatinut laitehanke oli valmis vuonna 1999, ja Koskiseikkailu avattiin samana keväänä. Koskiseikkailun rata on 490 metriä pitkä, ja kosken kuohujen lisäksi radan varrelta löytyy vesiputous ja tunneli.

Koskiseikkailu vaati mittavia louhinta- ja rakennustöitä Särkänniemen kallioiseen maisemaan.

2000-luku:

Supervuoristorata Tornado

Vuosituhannen taitteessa oli aika huvipuiston historian suurimmalle ja kalleimmalle laiteuutuudelle. Kun 26 miljoonan markan Koskiseikkailu oli ollut tähän asti mittavin hankinta, kirjailtiin Särkänniemelle varta vasten räätälöidyn Tornado-vuoristoradan hintalappuun ällistyttävät 40 miljoonaa markkaa.

Tämä jätti-investointi avautui vuonna 2001. Tornadon radan pituus on kaikkiaan 700 metriä, korkeusero 33 metriä ja huippunopeus 75 km tunnissa.

Kapasiteetiltaan laite on omaa luokkaansa, sillä Tornadon kyytiin pääsee tunnin aikana jopa 1200 huvittelijaa. Tornadosta tuli nopeasti huvipuiston suosituin laite, ja sen vetovoima on säilynyt vuodesta toiseen. Tornado luetaan edelleen Euroopan parhaiden vuoristoratojen joukkoon.

Tornado-vuoristorata kuljetettiin Särkänniemeen osa kerrallaan.

2000-luvulla tehtiin myös muita laitehankintoja ja erikoistuttiin varsinkin erilaisten ratojen hankintaan. Vuoden 2003 laiteuutuus oli Half Pipe U:n mallisine ratoineen ja rullalaudan muotoisine lauttoineen, vuonna 2005 puiston ala-alueelle rantaan avautui Trombi, jonka kyydissä matkustajat lentävät vatsallaan, ja vuonna 2009 niemen kärjen valtasi pyörivällä lautalla varustettu Tyrsky-rata. Perheen pienimmätkin toki saivat uutuuksia; esimerkiksi vuonna 2004 avattiin koko perheen Pikku Hinaaja.

2010-luku:

Vuosi vuodelta suurempaa ja nopeampaa

Myös vuosi 2010 alkoi uudella vuoristoradalla, kun moottoripyöräilystä ajokokemuksensa lainaava MotoGee avattiin. 2010-luvulla huvipuistoalueen ilmeeseen ja teemoitukseen tehtiin mittavia muutoksia.

Vuonna 2012 kotimaisen Rovion huippusuositun Angry Birds -videopelin sankarilinnut tekivät pesän Särkänniemeen. Angry Birds Land -alueen seikkailurata on erityisesti perheen pienempien mieleen. Myös seuraavana vuonna tehtiin iso teemallinen muutos, kun Lasten Eläintarhan tilalle rakennettu Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoihin perustuva satumainen Koiramäen eläinpuisto avattiin.

Kirjailija Mauri Kunnas ja suunnittelija Leena Carelse tutustuivat vastavalmistuneeseen Koiramäen eläinpuistoon huhtikuussa 2013.

Vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin huvipuiston hurjapäisimpiä kävijöitä on hemmoteltu toinen toistaan hurjemmilla laiteuutuuksilla, ja huvipuiston korkeimman laitteen titteli on jaettu uudelleen harva se vuosi. Ensin lauttakeinu X nosti vuonna 2016 asiakkaat 30 metrin korkeuteen, sitten kolmesti laukaistava vuoristorata Hype nosti seuraavana vuonna riman 45 metriin.

Huvilaitteen rakentaminen on tarkkaa puuhaa. Tässä nousee Hype, Särkänniemen ensimmäinen kolmesti laukaistava vuoristorata. Huvilaitteen valmistaja on amerikkalainen Premier Rides.

Kesän 2019 uutuuslaite, pitkään Särkänniemeen kaivattu tornilaite BOOM nousee peräti 68 metriin. Samalla huvipuiston viihtyisyyttä ja muuta monipuolisuutta on viety eteenpäin määrätietoisesti, jotta jokaiselle vieraalle löytyisi Särkänniemestä elämyksellistä koettavaa myös seuraaville viidelle vuosikymmenelle.

Särkänniemen huvilaitteet ja kohteet vuosilukuina

1969 Akvaario ja Planetaario
1970–2012 Lasten eläintarha
1971 Näsinneula
1972–1974 Neulan huvipuisto
1974 Troika
1975 Särkänniemen huvipuisto
1975–1984 Mini-Avion
1975–1984 Calypso
1975–1984 Mini Car
1975–2000 Peilisali
1975–2014 Metkula
1976–1984 Round Up
1976–2005 Hoijakka
1978–2011 Kummitusjuna, 1985–1999 Kummituslinna, 2000–2011 Orlochlessin Torni
1978–? Swingoplane
?–1999 UFO
1979–2016 Taikajoki
1980–2012 Jet Star
1983–1989 Tagada
1981 Kantti X Kantti
1982 Tukkijoki
1983–2014 Aikamatto
1984 Possujuna
1984 Leppäkerttu
1985–2015 Delfinaario
1986–2009 Cinema 180
1986 Vauhtimato
1986 Auto Racing
1987–2009 Korkkiruuvi
1988–1991 ZikZak
1988 Viikinkilaiva
1988–2004 Sky Flyer
1989–1992 Disco Round
1989–2017 Wave Swinger, 2011–2017 Ilmaveivi
1991–2018 Hurricane
1992–? Music Bob
1992–1997 Hot Wheels
1992 Kahvikupit
1993 Karamelli-karuselli
1994–2001 Hurveli
1996 Huvimaja-karuselli, 2018 Järvikaruselli
1997–1999 Superbowl
1999–? Kilpikonnajuna
1999 Koskiseikkailu
2000–2005 Frisbee
2001 Tornado
2003–2019 Half Pipe
2004 Pikku Hinaaja
2005 Trombi
2006 TakeOff
2008 Taikapyörä
2009 Tyrsky
2010 MotoGee
2012 Angry Birds Ride
2012 Majakka
2013 Koiramäki, 2017 Koiramäen eläinpuisto
2014 High Voltage
2016 X
2017 Hype
2018 Keinukaruselli
2019 BOOM

 

Lähteet:

Särkänniemen arkisto ja kuva-arkisto

Eskelinen, Maria 2009. 40 yhä hauskempaa vuotta. Tampereen Särkänniemi Oy, Tampere.

Edellinen Seuraava