Riikinkukko tunnetaan parhaiten kauniista, silmäkuvioisesta laahuksestaan, jota kukko esittelee uljaasti soidinaikana. Laahus ei ole linnun pyrstö, vaan viuhka koostuu pitkistä peitinhöyhenistä. Kukko pudottaa laahuksen loppukesästä ja viettää syyskuukaudet ilman laahusta. Loppuvuodesta uusi laahus alkaa kasvaa ja on sitten taas alkukeväästä täydessä mitassaan.
Riikinkukko kuuluu kanalintujen lahkoon ja elää pääasiallisesti maassa. Se pystyy lentämään lyhyitä matkoja ja yöksi se pyrähtää mahdollisimman korkealle orrelle turvaan pedoilta.
Riikinkana hautoo maassa
Riikinkukko saavuttaa sukukypsyyden kolmevuotiaana. Kanat valitsevat parittelukumppanin pyrstön komeuden ja kukon äänen perusteella. Riikinkukot elävät luonnossa pienessä yhden kukon ja muutaman kanan parvessa.
Riikinkana on vaatimattoman näköinen kukkoon verrattuna. Kanan pesä sijaitsee maassa aluskasvillisuuden seassa, ja hyvä suojaväri on tarpeen munien haudonta-aikana, jolloin kana nököttää pesässä 28 vuorokautta munia hautoen käyden vain kerran päivässä nopeasti syömässä ja tarpeillaan.
Tiesitkös?
Koiramäen riikinkukot ovat intianriikinkukkoja. Intianriikinkukoista on jalostettu monenlaisia värimuuunnoksia.