Laama kuuluu alpakan lailla kamelieläinten heimoon. Laama on alpakkaa jykevärakenteisempi, koska se on jalostettu aikoinaan kantojuhdaksi. Myöhemmin laamojakin on jalostettu pehmeämmän villan tuottajiksi, ja tätä tyyppiä kutsutaan nimellä wooly lama eli villalaama. Muita laamatyyppejä ovat classic lama ja suri lama. Laama jaksaa kantaa noin 40-kiloista taakkaa, joten ratsuna laamaa ei voi käyttää, mutta reppujen kantaminen vaikeakulkuisissa maastoissa luonnistuu laamalta erinomaisesti.
Laama on alpakan uteliaampi ja eloisampi sukulainen
Läheistä sukua toisilleen olevat alpakka ja laama tulevat hyvin toimeen keskenään. Ne käyttävät samankaltaista elekieltä ja voivat jopa risteytyä keskenään. Laaman erottaa alpakasta helposti jo kokonsa puolesta, mutta villattomampi ja hevosmainen pää on myös hyvä tuntomerkki. Laaman korvat kaartuvat banaanimaisesti ja sen jalat ovat villattomammat kuin alpakalla. Lemmikkilaama on totutettava käsittelyyn ja riimussa kulkemiseen jo nuorena, sillä käsittelemätön laama on hyvin hankala yhteistyökaveri jo suuren kokonsakin puolesta. Palkkioihin perustuvalla koulutustavalla laamat oppivat nopeasti, ja niistä saa harrastuskaverin monenlaiseen menoon. Hyvin koulutetun laaman kanssa voi lähteä esimerkiksi vaeltamaan, ja sitä voi käyttää eläinavusteisessa toiminnassa tai harrastaa vaikka laama-agilityä. Laaman rohkean luonteen vuoksi niitä käytetään esimerkiksi laumanvartijoina lammaslaumoissa.
Tiesitkös?
Laama ja alpakka sylkevät puolustautuessaan ja esimerkiksi kinastellessaan ruuasta. Joskus ihminen saattaa olla tulilinjalla näissä tapauksissa, mutta muuten ihmistä kohti sylkeminen on hyvin harvinaista. Sylki on vihreää mahanestettä, joka haisee pahalle ja on lievästi syövyttävää. Se tulee eläimen suusta pienenä suihkeena, kuten vaikkapa vesi suihkepullosta.