Hevosen sukulainen
Kesyaasit polveutuvat villiaasista, joita ihminen on kesyttänyt käyttöönsä jo noin 3000 vuotta sitten. Afrikassa ja Aasiassa elää vielä villiaaseja, mutta ne ovat kuitenkin kaikki uhanalaisia. Eniten aaseja on Välimeren maissa ja Etu-Aasiassa sekä Etelä-Amerikassa palvellen ihmistä sekä kanto- että vetojuhtina.
Aasi on väritykseltään tavallisimmin harmaanruskea, selässä kulkee tumma siima ja hartioiden kohdalla on poikkiraita, jota kutsutaan aasinristiksi. Aaseista löytyy kuitenkin myös paljon muita värityksiä. Se on niin läheistä sukua hevoselle, että lajit voivat jopa risteytyä keskenään, tällöin jälkeläistä kutsutaan muuliksi tai muuliaasiksi.
Aasi on vähään tyytyvä eläin
Aasia hoidetaan samoin kuin hevosta tai ponia, mutta ruokinnan tulee olla niukempaa, sillä aasi on kuivilla ja karuilla synnyinseuduillaan tottunut tulemaan toimeen vähällä ja karkealla rehulla. Päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin ruokinnan lisäksi kuuluvat harjaus sekä kavioiden puhdistus. Aasi hoitaa itse turkkiaan piehtaroimalla. Aasin kavioita vuollaan ja hampaat raspataan säännöllisin väliajoin, sillä ne molemmat kasvavat koko eläimen elinajan.
Viisas aasi
Aasi on hyvämuistinen ja harkitseva otus. Se ei tee mitään suinpäin vaan harkitsee uusia asioita pitkään. Aasi oppii monet asiat yleensä kerrasta, siksi aasi on osaavissa käsissä nopea kouluttaa. Aasi ei ole niin laumasieluinen eläin kuin hevonen, vaikka sekin elää laumoissa. Aasi sitoo joihinkin laumakumppaneihinsa läheisempiä suhteita kuin toisiin. Nämä suhteet saattavat kestää koko aasin eliniän erityisen lämpiminä. Tämän ominaisuuden vuoksi kesyaasi kiintyy usein myös omistajaansa hyvin paljon ja on uskollinen palvelija.
Tiesitkö?
Aasi on pitkäikäinen eläin. Hyvässä hoidossa se elää jopa yli 30-vuotiaaksi.