Takaisin

Kysymyksiä ja vastauksia delfiinien siirrosta

Tampereen Särkänniemi Oy päätti lokakuussa 2015 lopettaa delfinaarioliiketoiminnan ja sulkea Tampereella sijaitsevan delfinaarion.

Särkänniemen delfinaarion neljä pullokuonodelfiiniä, Veera, Delfi, Leevi ja Eevertti siirrettiin Ateenan lähellä Spatassa sijaitsevaan Attica Parkin delfinaarioon (The Attica Zoological Park) 28.8.2016.

Siirto sujui suunnitelmien mukaisesti, ja delfiinien sopeutuminen uuteen kotiinsa sujui hyvin. Siirtoa koskeva lehdistötiedote löytyy Särkänniemen uutishuoneesta.

Särkänniemi sai 26.1.2017 Attica Parkista tiedon, että 37-vuotias urosdelfiini Delfi oli menehtynyt sydämenpysähdykseen. Lehdistötiedote asiasta löytyy Särkänniemen uutishuoneesta.

Seuraavaksi voit lukea yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä delfiinien siirrosta ja vastauksia niihin.

Delfinaarion lakkauttaminen

Tehtiinkö delfinaarion lakkauttamispäätös liian hätäisesti?

Lakkauttamispäätös oli ollut esillä useita vuosia, ja ennen lakkauttamispäätöstä selvitettiin myös useita muita mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Kun Särkänniemi päätti delfinaarion sulkemisesta, oli taustalla toimivan johdon tekemä laaja selvitystyö delfiinien tulevaisuudesta ja EEP:n sitoumus siitä, että delfiineille löytyy uusi koti Euroopasta. Särkänniemellä oli siis tieto siitä, että uusi koti järjestyisi kriteerit täyttävästä delfinaariosta.

Tämän lisäksi Särkänniemi halusi vielä selvittää, olisiko luonnonvesiallas ollut delfiineille todellinen vaihtoehto. Valitettavasti se ei sellainen ollut. Särkänniemen eläimiä koskevat päätökset ovat perustuneet ja perustuvat jatkossakin perusteellisiin selvityksiin, joissa tukeudutaan alan asiantuntijoiden näkemyksiin.

Mikä oli tärkein syy delfinaarion lakkauttamispäätökseen?

Vaikka delfinaariolla oli edelleen kannattajansa ja monille Särkänniemen asiakkaille ja erityisesti delfiininkouluttajille delfiinit olivat tärkeitä, olivat yleiset asenteet delfinaariotoimintaa kohtaan muuttuneet voimakkaasti koko 2000-luvun ajan.

Särkänniemi oli myös tilanteessa, jossa toiminnan jatkamiseksi Särkänniemeen olisi pitänyt tuoda lisää delfiinejä ja sen myötä sitoutua toiminnan jatkamiseen vuosikymmeniksi.

Olivatko delfiinit Särkänniemen voitontavoittelun uhreja?

Kun päätös delfinaariotoiminnan lopettamisesta tehtiin, päätettiin, että eläimille etsitään paras mahdollinen paikka. Särkänniemi ei halunnut käydä eläimillä kauppaa.

Paljonko eläinten pito olisi maksanut Särkänniemelle? Kuinka paljon Tampereen kaupunki on maksanut delfinaarion ylläpidosta?

Eläinten pito maksoi Särkänniemelle n. 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, ja eläinten pitäminen loppuun asti Särkänniemessä olisi ollut mahdollisesti kymmenien vuosien projekti. Tämän lisäksi eläinten hyvinvointi olisi jossain vaiheessa edellyttänyt lauman kasvattamista eli uusien delfiinien tuontia Suomeen.

Tampereen Särkänniemi Oy on itse investointinsa ja kulunsa maksava yritys, joka maksaa myös osinkoa omistajalleen.

Miksi Särkänniemi erosi AMMPAsta?

Särkänniemi erosi amerikkalaisesta AMMPAsta (Alliance of Marine Mammal Parks & Aquariums) vuonna 2014 taloudellisista syistä, eikä jäsenyyttä ollut tarvetta jatkaa myöskään delfinaarion lakkauttamispäätöksen jälkeen.

Särkänniemen delfinaariotoiminnan ja myös delfiinien siirtoselvityksiin ja -päätöksiin liittyen olennainen järjestö oli AMMPAn sijasta eurooppalainen EAZA (European Association of Zoos and Aquariums), jonka alaisen EEP-ohjelman lajikomitean kokeneet merinisäkäseläinlääkärit ja asiantuntijat antoivat siirrosta sitovan suosituksen.

Mitkä ovat ne eläinsuojelujärjestöt, joiden kanssa Särkänniemi on käynyt keskusteluita delfiinien hyvinvoinnista?

Särkänniemi on keskustellut useiden eläinsuojelu- ja asiantuntijatahojen kanssa. Osa käydyistä keskusteluista on kahdenkeskeisiä ja luottamuksellisia. Särkänniemi on myös käynyt keskusteluja Oikeutta eläimille -järjestön, Animalian sekä Valaiden puolesta ry:n kanssa.

Delfiinien siirto

Miksi delfiinien siirrosta kerrottiin julkisuudessa vasta sen jälkeen?

Ennakkoon käydyt keskustelut viranomaisten kanssa vakuuttivat Särkänniemen siitä, että päähuomio delfiinien siirrossa tulee kiinnittää operatiiviseen toimintaan sekä ihmisten ja eläinten turvallisuuteen. Hyvät yhteydet poliisiviranomaisiin varmistivat lopulta sen, että siirto tapahtui eläinten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä.

Mitä tai keitä ovat ne asiantuntijatahot ja eläinlääkärit, joiden näkemyksiin siirtopaikan valinta pohjautui?

Eurooppalaisen uhanalaisten lajien suojeluohjelman (EEP) pullokuonodelfiinien lajikomitea antoi sitovan suosituksen siirtopaikasta. Suositus perustui lajikomitean jäsenten yhteiseen näkemykseen. Lajikomiteassa on paras ja kattava kansainvälinen asiantuntemus kaikista Euroopan merinisäkäspuistoista, niiden olosuhteista, eläinten siirroista sekä erilaisiin laumarakenteisiin ja uusiin elinympäristöihin sopeuttamiseen liittyvistä seikoista.

Lajikomitea koostuu kansainvälisistä delfiinieläinlääkäreistä ja delfiiniasiantuntijoista, ja sen puheenjohtajana toimii kokenut merinisäkäseläinlääkäri Niels Van Elk. Lajikomitea ohjaa ja valvoo merinisäkäspuistojen toimintaa ja eläinsiirtoja.

Attica Park on Euroopan EAAM:n akkreditoima eläintarha. EAAM on korostanut seisovansa täysin EEP:n linjauksen takana.

Attica Parkin merinisäkäsintendentti Robert Gojceta toimitti yhdessä puiston eläinlääkärin ja puistojohtaja Rudy Rallisin kanssa lausunnon, jossa kuvataan tilat, käytössä olevat henkilö- ja asiantuntijaresurssit sekä sopeuttamissuunnitelman vaiheet.

Kokenut kansainvälinen merinisäkäseläinlääkäri Andrew Greenwood, joka tuntee Attica Parkin tilat ja eläimet sekä on perehtynyt Särkänniemen eläimiin, toimitti lausunnon, jossa hän totesi siirron olevan eläinten kannalta paras vaihtoehto.

Miten siirtoon liittyviin riskeihin oli varauduttu?

Eläinten siirto on aina riski, ja eläinten kohdalla voi aina tapahtua jotain odottamatonta. Asiantuntijoiden mukaan siirto oli mahdollinen ja EEP:n sitovan suosituksen mukaan se oli jopa välttämätön. Särkänniemi kartoitti yhdessä asiantuntijoiden avulla siirtoon liittyvät riskit huolellisesti.

a) Siirtoon liittyvät riskit

Särkänniemi sai kokeneen siirtoasiantuntijan johtamaan operaatiota käytännössä. Käytännön operaatiota oli valmisteltu huolellisesti useita kuukausia. Siirto on aina riski ja stressin aiheuttaja eläimille ja ihmisille. Nämä riskit eivät ole riippuvaisia siitä, mihin eläimet siirretään.

b) Uusiin elinolosuhteisiin, mm. tiloihin ja veden lämpötilaan liittyvät riskit

Yhteistyössä Attica Parkin henkilökunnan kanssa sovittiin toimenpiteistä, joilla sopeuttamisriskejä pienennettiin. Särkänniemi mm. sopeutti eläimiä suurempaan lämpötilavaihteluun, ja Attica Park laati vaiheistetun suunnitelman eläinten totuttamisesta uuteen ympäristöön.

Särkänniemen henkilökunta kävi suunnitelman läpi Attica Parkin intendentin ja kansainvälisen merinisäkäseläinlääkärin kanssa ja sopi kaikista tiedossa olevista eläinlääketieteellisistä yksityiskohdista, joita siirtoon ja sopeuttamiseen liittyi. Särkänniemen delfiininkouluttajat ja eläinlääkärit olivat Kreikassa avustamassa delfiinien sopeuttamisessa totutteluvaiheen ajan.

c) Mahdolliset henkilökunnan ja asiantuntemuksen riittävyyteen liittyvät riskit

Attica Park on rekrytoinut lisää kokenutta henkilökuntaa. Lisäksi käytössä on kansainvälisten eläinlääkäreiden asiantuntemus. Attica Park ei voi tehdä Särkänniemestä siirrettyjen eläinten suhteen ratkaisuja ilman suojeluohjelma EEP:n hyväksyntää.

d) Eläinten ikään tai kuntoon liittyvät riskit

Kaikki eläimet olivat Särkänniemen eläinlääkärien mukaan siirtokunnossa.

Miksi siirtoon ja sopeuttamiseen liittyvistä riskeistä ei ole puhuttu?

Riskejä kartoitettiin koko siirtoprosessin ajan, ja niihin varauduttiin sitä mukaa kuin niitä tunnistettiin. Jokaiseen siirtoon liittyy aina riskejä, oli sijoituspaikka mikä tahansa. Attica Parkin kokonaissoveltuvuutta delfiinien sijoituspaikaksi toimiva johto ei ole kyseenalaistanut, ja se on perustanut kantansa EEP:n kansainvälisten delfiinieläinlääkäreiden ja -asiantuntijoiden arvioon olosuhteista ja osaamisesta Attica Parkissa.

Särkänniemen toimitusjohtaja, pääkouluttaja ja eläinlääkäri tekivät kesäkuussa 2016 arviointimatkan Attica Parkiin ja kävivät sen jälkeen keskusteluja Attica Parkin soveltuvuudesta delfiinien sijoituspaikaksi.

Särkänniemen käyttämät eläinlääkärit tekivät vierailun jälkeen tärkeitä kriittisiä huomioita, jotka liittyivät mm. laumarakenteeseen, veden lämpötilaan, henkilökunnan riittävyyteen ja ns. nostopohjan puuttumiseen.

Näihin asioihin varauduttiin Särkänniemessä mm. sopeuttamissuunnitelmalla, ja kotialtaassaan Särkänniemessä eläimiä totutettiin lämpötilanvaihteluihin. Attica Parkiin puolestaan palkattiin uusia kouluttajia ja hankittiin nostopohja.

Attica Park

Miksi delfiinien sijoituskohteeksi valittiin kreikkalainen Attica Park?

Attica Park valittiin delfiinien sijoituskohteeksi, koska eurooppalainen uhanalaisten lajien suojeluohjelma EEP osoitti sen Särkänniemelle ja EEP:n kanta sitoo Särkänniemeä.

Särkänniemi kartoitti kaikki mahdolliset vaihtoehdot delfiinien uudeksi kodiksi. Muiden delfinaarioiden lisäksi kartoitettiin myös luonnonvesialtaita ja ns. ”vanhainkotihankkeita”. Hankkeista yksikään ei ollut konkreettisella toteuttamistasolla. Kartoituksessa oli mukana myös Euroopan ulkopuolisia ja vasta suunnitteilla olevia kohteita. Attica Park osoittautui vaihtoehdoista parhaaksi ja sitoutuneeksi eläinten hyvinvointiin.

Miten varmistuitte Attica Parkin sopivuudesta?

Särkänniemen eläinlääkäri, delfiinien kouluttaja ja toimitusjohtaja tutustuivat Attica Parkin olosuhteisiin paikan päällä kesällä 2016. Lisäksi käytössä oli delfiinien siirtoon erikoistuneen kv. asiantuntijan lausunto.

Siirtoa valmistelivat Särkänniemen delfinaarion eläinlääkärit ja kouluttajat, jotka tuntevat eläimet parhaiten. Siirtoa valmistellut henkilökunta oli koko prosessin ajan yhteydessä kotimaisiin ja ulkomaisiin asiantuntijoihin ja suojelujärjestöihin. Särkänniemen lähtökohta on se, että nämä tahot edustavat tässä kohdin parasta asiantuntemusta, johon Särkänniemen on voitava luottaa.

EAAM (European Association for Aquatic Mammal) on tehnyt Attica Parkissa laatutarkastuksen ja antanut sille hyväksymismerkinnän ja akkreditoinnin.

Miten varmistuitte eläinten hyvinvoinnista Attica Parkissa?

Särkänniemen kouluttajat olivat Attica Parkissa varmistamassa eläinten sopeutumista. Attica Parkin eläintenhoito- ja eläinlääkäritoiminta on sitoutunut eläinten hyvinvointiin. Eläimet ovat ihmisten nähtävillä, mutta ne tekevät vain luontaisia toimiaan opetuksellisissa esityksissä.

Attica Parkissa on kuollut useita eläimiä? Eikö se huolestuttanut teitä?

Attica Park on raportoinut, että siellä on tapahtunut sen toiminnan aikana (syksyyn 2016 mennessä) viisi delfiinikuolemaa. Neljä on ns. poikaskuolemia, joita tapahtuu sekä luonnossa että ihmisen hoidossa. Särkänniemen delfinaariossa kuoli sen yli 30-vuotisen toiminnan aikana 15 poikasta ja lisäksi 3 aikuista delfiiniä.

Keneltä voi kysyä Attica Parkin olosuhteista ja sijoituspäätöksestä eläinlääketieteellisestä näkökulmasta?

Attica Parkin olosuhteita sekä paikan päällä tapahtuvaa sopeuttamista ovat parhaita kuvaamaan sen oma eläinlääkäri ja/tai Attica Parkin käyttämät kansainväliset merinisäkäseläinlääkärit Andrew Greenwood ja Tania Monreal Pawlowsky.

Siirtopaikkapäätökseen liittyviin kysymyksiin paras vastaaja on EEP-ohjelman koordinaattori ja lajikomitean puheenjohtaja, merinisäkäseläinlääkäri ja merinisäkäsbiologi Niels van Elk.

Ovatko nämä eläinlääkärit riippumattomia?

Kaikki johtavat eurooppalaiset merinisäkäsasiantuntijaeläinlääkärit ovat/ovat olleet jollakin tavalla tekemisissä merinisäkäspuistojen ja sitä kautta EEP:n kanssa. He ovat kuitenkin juuri tästä syystä parhaita asiantuntijoita; merinisäkäspuistot antavat nimenomaan hyvän mahdollisuuden perehtyä eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen. EEP:n lajikomitea toimii kuitenkin riippumattomasti antaessaan lausuntoja.

Myytiinkö delfiinit Attica Parkille? Miten varmistutte siitä, että eläimiä ei myydä eteenpäin?

Attica Park ei ostanut delfiinejä Särkänniemeltä, ts. siirto oli vastikkeeton.

Kyseessä oli eläinkohteiden välinen siirto, jota valvovat viranomaiset ja alan asiantuntijat. Uusi siirto olisi mahdollinen ainoastaan tilanteessa, jossa se olisi eläinten edun mukaista.

Onko delfiinien laumarakenne Attica Parkissa epänormaali?

Laumarakenne oli siirtoa pohdittaessa olennainen kysymys. Attica Parkin tulevassa laumassa oli yksi naaras ja useita uroksia. Tällöin on mahdollista, että osa eläimistä käyttäytyy toisiaan kohtaan aggressiivisesti. Tätä on kuitenkin mahdotonta täydellisesti ennakoida. Uuteen laumaan sopeuttaminen suunniteltiin siten, että riskejä pienennettäisiin, ja tähän myös Attica Park sitoutui.

Myös Särkänniemessä oli siirtohetkellä lauma, jossa oli vain yksi naaras ja kolme urosta. Lauman sisäiset välienselvittelyt ja hierarkian muodostaminen ovat lajityypillistä käytöstä ja tätä on tapahtunut myös Särkänniemessä. Se, että laumassa olisi pelkkiä uroksia, ei takaa, että lauma sopeutuisi ilman ongelmia.

Kaikissa merinisäkäspuistoissa on erilainen laumarakenne, joten sopeuttamista tarvitaan aina ja kaikkialla. Kun uusia eläimiä lisätään laumaan, laumahierarkia rakentuu aina uudelleen. Tarvittaessa eläimiä pidetään eri allastiloissa siten, että mahdollisilta aggressioilta vältytään.

Ns. täysin normaalia laumarakennetta ei ole olemassa muualla kuin luonnossa, jossa välienselvittely ja hierarkian muotoutuminen tapahtuvat ilman ihmisten kontrollia tai vaikutusta.

Ovatko Attica Parkin altaat matalammat kuin Särkänniemen?

Eivät. Attica Parkissa pääaltaan koko on 44 x 23 metriä ja syvyys vaihtelee 5,5 ja 6 metrin välillä. Pääaltaassa on myös matalikkoalue. Kahden pienemmän, osittain katetun altaan halkaisija on 12 metriä, ja niistä toisen syvyys on 2,5 m ja toisen 3,5 m. Pienessä lääkintäaltaassa on nostopohja. Allastilat ovat Särkänniemeen verrattuna noin kaksinkertaiset. Särkänniemessä useimpien altaiden syvyys oli neljän metrin luokkaa, ja vuonna 2007 valmistuneen lisäosan syvyys vaihdellen 4,3–6 metriä.

Millainen ongelma on Attica Parkin veden lämpötilanvaihtelut?

Atticassa veden lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Särkänniemen delfinaarioliiketoiminnan ollessa käynnissä delfinaarion veden lämpötila oli jatkuvasti keskimäärin 20 astetta. Särkänniemen delfiinejä alettiin sopeuttaa lämpötilan vaihteluihin lopettamispäätöksen jälkeen ja vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen selvitystyön alettua. Veden lämpötilaa alettiin laskea joulukuussa 2015, ja alimmillaan se oli 15 astetta. Vastaavasti lämpötilaa alettiin nostaa kesä-heinäkuussa 2016 tavoitteena 26 astetta, johon päästiin. Lämpötilanvaihteluja esiintyy myös luonnossa.

On uutisoitu, että Attica Parkilla ei olisi rahaa eläinten ruokaan. Näkevätkö delfiinit nälkää?

Kreikan talouskriisin aikana maksuja ulkomaille rajoitettiin pääomakontrollilla. Osa Attica Parkin eläinten ruoasta tulee ulkomailta, ja tätä ruokaa olisi rajoitusten vuoksi ollut vaikea maksaa. Kyse ei siis ollut rahan puutteesta vaan maksusiirtojen estämisestä. Attica Parkin omistaja Jean Jacques Lesueur selitti asian ministeriölle ja sai erityisluvan maksujen suorittamiseen hyvissä ajoin ennen kuin ruoka olisi loppunut.

Miten opetukselliset näytökset eroavat tavallisista delfiiniesityksistä? Miksi Attica Parkista löytyy delfiinien temppuvideoita?

Attica Parkin delfiiniesitysten luonne on muuttunut muutaman vuoden aikana. Nykyään esityksissä ei enää käytetä esimerkiksi palloja tai renkaita. Delfiineistä kerrotaan yleisölle tietoja samalla kun delfiinit tekevät luontaisia toimiaan. Hoitajat ottavat edelleen kontaktia eläimiin ja pyytävät niitä tekemään tehtäviä, eli eläinten virikkeellistämisestä ei kuitenkaan luovuttu. Pääasiana esityksissä on silti opetuksellisuus ja tiedon lisääminen, ei show.

Vaihtoehdot

Miksi delfiinit eivät voineet jäädä Särkänniemeen? Eikö Särkänniemellä ollut velvollisuus tarjota eläimille vanhainkotia Tampereelta?

Delfiinit ovat laumaeläimiä, eikä niitä voitu jättää harvenevaan laumaan niin, että lopulta jäljellä on vain yksinäinen vanhus. Tämä ”vanhainkoti” Tampereella olisi siis vaatinut uusien eläinten tuomista Särkänniemeen.

Tähän asti on puhuttu, että eläimet ansaitsevat nähdä vielä auringon ja mielellään meren. Siirto merialtaaseen olisi ollut liian iso riski, koska Särkänniemen altaissa ei ole meren eliöstöä, ja suora siirto mereen olisi vaatinut sellaista sopeuttamista, jota Särkänniemessä ei voitu tehdä. Tästä tehtiin hyvin perusteelliset tarkastelut asiantuntijoiden kanssa.

Julkisuudessa on kuitenkin esitetty, että ”eläimille olisi ollut parasta olla Särkänniemessä”.

Lyhyellä tähtäimellä paras vaihtoehto eläimille olisi se, että niitä ei siirrettäisi Särkänniemestä mihinkään. Tämä on aina totta, oli siirtopaikka mikä tahansa. Pitkällä aikavälillä tilanne on kuitenkin toinen, ja lauman hyvinvoinnin vuoksi Särkänniemi olisi joutunut jo pian tuomaan Suomeen uusia delfiinejä.

Harkittiinko eläinten lopettamista?

Tätä vaihtoehtoa väläyteltiin joidenkin tahojen osalta julkisessa keskustelussa, mutta eläinlääkärien ja muiden asiantuntijoiden mukaan eläinten lopettaminen ei ollut vaihtoehto. Särkänniemi linjasi alusta alkaen, että eläimille pitää löytää uusi ja mahdollisimman sopiva paikka. Tämän pohjalta myös selvitystyö tehtiin.

Olisiko kuitenkin esimerkiksi iäkäs Veera pitänyt lopettaa?

Veeran lopettamiselle ei ollut siirtoa edeltävissä tutkimuksissa mitään lääketieteellisiä perusteita. Veera oli perusterve ja hyväkuntoinen eläin.

Eläinlääkärien ammattietiikan ja Särkänniemen näkemyksen mukaan delfiinejä ei tule lopettaa muista kuin lääketieteellisistä syistä. Tämä tarkoittaisi vakavaa sairautta, jonka myötä eläimen kunto romahtaisi tai esim. siirron aikana ilmeneviä yllättäviä komplikaatioita, jotka aiheuttaisivat kohtuutonta kärsimystä.

Olisiko mahdollista, että eläimet siirrettäisiin myöhemmin luonnonvesialtaaseen?

Vastuu eläinten huolenpidosta on siirtynyt Attica Parkille, ja jatkossa he tekevät kaikki päätökset delfiineihin liittyen. Nyt, kun eläimet on siirretty Kreikkaan, siirto luonnonvesialtaaseen tulevaisuudessa voisi sopeuttamisen kautta tullakin mahdolliseksi.

Suora siirto Särkänniemestä luonnonvesialtaaseen ei olisi tullut kysymykseen, sillä sentyyppinen sopeuttaminen ei olisi ollut Särkänniemessä mahdollista. Tämä selvitettiin yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

Siirron jälkeen

Kärsikö Särkänniemen imago delfiinien siirtoa seuranneesta mediakohusta? Mikä on Särkänniemen rooli delfiineihin liittyvässä tiedotuksessa siirron jälkeen?

Pitkän ajan vienyt siirtoprosessi sai paljon julkisuutta ja aiheutti myös kärsimättömyyttä ja väärinkäsityksiä, mikä on ymmärrettävää. Delfiinien siirto oli kuitenkin pitkällisen ja laajan selvitystyön tulos, joka toteutettiin yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa.

Särkänniemi seuraa delfiineistä käytävää julkista keskustelua tulevaisuudessakin mutta ei osallistu siihen aktiivisesti. Särkänniemellä ei ole enää delfinaariotoimintaa eikä siihen liittyvää merinisäkäsasiantuntijuutta. Attica Park omistaa delfiinit ja suunnittelee niiden hoidon ja tulevaisuuden. Attica Park vastaa myös itse omasta ja eläimiinsä liittyvästä tiedotuksesta.

Attica Park on sitoutunut huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista ja toimii EAAM:n alaisen uhanalaisten lajien suojeluohjelma EEP:n pullokuonodelfiinien lajikomitean suositusten mukaisesti. Kaikki delfiinien hoitoon ja tulevaisuuteen liittyvät asiat käsitellään siis alan korkeimmalla mahdollisella tasolla ja eläinten hyvinvointia ajatellen, kuten tähänkin asti.

Attica Parkin omistajat ovat kertoneet julkisuudessa, että lauman ainoa naarasdelfiini Veera voitaisiin siirtää tulevaisuudessa muualle. Onko tämä mahdollista?

Attica Park ja Särkänniemi säilyttävät hyvän keskusteluyhteyden jatkossakin. Attica Park ei voi tehdä Särkänniemestä siirrettyjen eläinten suhteen ratkaisuja ilman suojeluohjelma EEP:n hyväksyntää. Eläinten siirtoihin tarvitaan lisäksi aina valvovien viranomaisten luvat, joita ei myönnetä kevyin perustein. Uusi siirto olisi mahdollinen ainoastaan tilanteessa, jossa se olisi eläinten parhaimman edun mukaista.

Tulevatko Särkänniemestä siirretyt delfiinit osallistumaan Attica Parkissa delfiiniterapiakokeiluun?

Eivät. Särkänniemestä siirrettyjä delfiinejä ei ole koulutettu siihen, että niiden kanssa vedessä olisi joku niille vieras ihminen, eikä tällaista koulutusta aiota missään tapauksessa myöskään aloittaa.

Mitä haluaisitte sanoa niille ihmisille, jotka ovat huolissaan delfiinien hyvinvoinnista?

Särkänniemen delfiineillä on Kreikassa isommat tilat, auringonvaloa, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä uusia laumanjäseniä. Eläimille siirto oli monella mittapuulla oikea ratkaisu.

Särkänniemi ja Attica Park säilyttävät tulevaisuudessakin hyvän keskusteluyhteyden. Särkänniemi on myös luvannut pyydettäessä tarjota Attica Parkille konsultaatiota delfiineihin liittyvissä asioissa. 

Miksi Särkänniemi ei ole lähtenyt rahoittamaan delfiinien vanhainkoti- tai luonnonvesihanketta?

Särkänniemi ei ole osallistunut delfiinien vanhainkoti- tai luonnonvesihankkeen rahoittamiseen, koska Särkänniemi ei ole saanut vakuuttavaa tietoa siitä, että yksikään tällainen hanke olisi toteutumassa tai saanut viranomais- tai rakentamislupia.